Palanen huomionarvoista sisältöä

Huomionarvoinen sisältö on markkinoinnin tärkein väline internetissä. Käytännössä homma voi toimia esimerkiksi niin, että kokoat jostakin asiakkaita kiinnostavasta aiheesta paketin, julkaiset lopputuotoksen internetissä pienen oppaan tai e-kirjan muodossa ja annat sen vielä kaiken lisäksi kiinnostuneille täysin ilmaiseksi.

Maailmalta löytyy tästä markkinointitavasta jo lukemattomia hyviä esimerkkejä – siis muitakin kuin konsultteja. Tähän joukkoon on nyt ilahduttavasti liittynyt myös kotimainen Postiviidakko omalla Sähköpostimarkkinoijan käsikirjallaan. Selkeältä saapumissivulta löytyy lyhyt “kuulustelulomake” ja latauspainike, jota painamalla saa yli 4o sivua asiaa sähköpostimarkkinoinnista. En ole kuullut viimeisiä lukuja mutta ainakin alku oli hyvin vauhdikas ja opasta ladattiin vilkkaasti.

Sähköpostimarkkinoijan käsikirjan kirjoittajat antavat osaamisensa ilmaiseksi ja toivovat vastapalvelukseksi saavansa palautetta työnsä laadusta. Todennäköisesti he esittävät toivomuksen kasvattaakseen omaa osaamistaan ja ehkä myös voidakseen myöhemmin tarjota uuden, entistä perusteellisemman käsikirjan.

Jutta käsittelee myös tätä aihetta omassa blogissaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Maslow ja sosiaalinen media

Monet ovat hämmästelleet sosiaalisen median hurjaa kasvua. Ilmiössä ei lopulta ole mitään kovin kummallista – suosion selitys löytyy ihmisen perustarpeista.

Maailman suosituin sosiaalisen median palvelu, Facebook, ilmoitti hiljattain saavuttaneensa 350 miljoonan käyttäjän rajan. Vuoden 2008 lopussa käyttäjiä oli noin 100 miljoonaa, joten viimeksi kuluneen vuoden aikana uusia käyttäjiä on tullut noin 250 miljoonaa.

Maslow’n tarvehierarkia ja sosiaalinen media

Sosiaalisen median huikea kasvu on lopulta melko helppo ymmärtää. Ihmisen tarve pitää yhteyttä toisiin kun on ihmisen tarpeista voimakkain heti välittömän henkiin jäämisen ja turvallisuuden tarpeen jälkeen. Arvostuksen saaminen, arvovallan kokeminen ja itsensä toteuttaminen ovat mahdollisia vain olemalla ensin yhteydessä toisiin ihmisiin.

Sosiaalinen media on seuraava kännykkä

Sosiaalinen media kasvaa, koska se tarjoaa ihmisille keinon luoda ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin, vaikuttaa ja ilmaista itseään. Facebook tai mikä tahansa muu yritys voi tulla ostetuksi tai kaatua, mutta ihmiset eivät enää luovu sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media tulee olemaan yhtä kiinteä osa ihmisten arkipäivää kuin kännykkä on nyt.

Sosiaalisen median kasvu onkin merkittävä kysymys esimerkiksi juuri Nokialle, jonka liiketoiminta on tähän asti suurelta osin perustunut kahden ihmisen väliseen puheeseen ja rajalliselle vastaanottajajoukolle välitettäviin tekstiviesteihin. Ihmisten tarve pitää yhteyttä laajempiin yhteisöihin tulee jatkossa olemaan merkittävä erilaisten päätelaitteiden kysyntään vaikuttava tekijä. Kännykkävalmistaja, joka hallitsee sosiaalisen median, tulee tuskin häviämään kilpailussa ainakaan väärin valitun asiakastarpeen takia.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Markkinoinnin ja tiedottamisen kyseenalainen irrallisuus

Markkinointi ja tiedottaminen ovat sadan vuoden ajan olleet erillisiä toimintoja. Tarvitaanko tällaista lokerointia?

Yrityksillä ja muilla organisaatioilla, ainakin isoilla, on markkinointiosasto, joka suunnittelee ja toteuttaa markkinointia. Markkinoinnin tehtävänä on edistää tuotteiden ja palveluiden myyntiä ja rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa. Markkinointiosastolla on omat tavoitteet ja budjetti.

Isoilla organisaatioilla on myös tiedotus- tai viestintäosasto. Tiedottamisen tavoitteena on saada joukkotiedotusvälineet julkaisemaan osia organisaation tarinasta ja tällä tavoin edistää tuotteiden ja palveluiden myyntiä sekä rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa.

Mihin tätä lokerointia enää tarvitaan?

Digitaalinen maailma on romuttamassa vanhanaikaisen markkinoinnin ja tiedottamisen lokeroinnin. Kun huomattava osa tiedon julkaisemisesta ja käytöstä tapahtuu internetissä, sama sisältö voidaan mieltää joko tiedottamiseksi tai markkinoinniksi, riippuen käyttöyhteydestä ja vastaanottajan tarpeesta. Tiedottamisen ja markkinoinnin sulautumista edistää myös se, että mainonta ei ole markkinoinnin tehokkain väline internetissä. Lisäksi digitaalisen maailman luonne ja nopeus pakottavat organisaatiot siirtämään tiedottamisen ja PR:n painopistettä tiedotteista ja muista vanhoista keinoista vuorovaikutuksen mahdollistaviin välineisiin, kuten blogeihin.

Vanhoja lokero-organisaatioita ei tulevaisuudessa enää tarvita, sillä markkinointi ja tiedottaminen sulautuvat sisällön tuotannoksi, jolla on yksi tarkoitus: edistää organisaation tuotteiden ja palveluiden myyntiä ja rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Ei ole sattumaa, että jotkut markkinointivälineet toimivat netissä paremmin kuin toiset

1900-luvulla syntyneet, massamediaan tarkoitetut markkinointivälineet eivät toimi internetissä. Erityisesti mainonta on vaikeuksissa, sillä mainonnan huomioarvoa ei voi lisätä mainosten pinta-alaa kasvattamalla tai tekemällä bannereista hankalammin ohitettavia.

Millaisia sitten ovat digitaalisen maailman markkinointivälineet?

Digitaalisen maailman olosuhteisiin soveltuvia markkinointivälineitä ovat:

• Aktiiviset ja vuorovaikutteiset internet-toimipaikat
• Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat sisällöt – internet-sivut, blogiartikkelit, videot, valokuvat, presentaatiot, podcastit ym.
• Blogit, jotka toimivat sisällön julkaisun ja keskustelun välineinä
• RSS ja sähköposti tilattavan sisällön tarjoamisessa
• Hakukoneoptimointi
• Optimoidut tiedotteet
• Sosiaalinen media

Näitä välineitä yhdistelemällä voidaan rakentaa digitaalisessa maailmassa tuloksia tekevä markkinointi- ja PR-koneisto.

Miksi edellä mainitut markkinointivälineet sitten toimivat digitaalisessa maailmassa?

Selitys on se, että näitä välineitä ei tarvitse väkisin siirtää ympäristöön, johon niitä ei ole tarkoitettu. Ne ovat syntyneet digitaaliseen maailmaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Helsingin Sanomat 120 vuotta – miten sujuvat seuraavat 120?

Helsingin Sanomat täyttää 120 vuotta ja painetun lehden ulkoasu uudistui merkkipäivän kunniaksi. Uusi ulkoasu toimii mutta sama kysymys on ilmassa kuin edellisenkin uudistuksen yhteydessä – säilyttääkö paperilehti lukijansa?

Heti aluksi todettakoon se, että minun ikäiselleni sanomalehden lukeminen aamuisin on luonteva ja tarpeellinen rutiini.  Olen siis jo tänään perehtynyt Helsingin Sanomien uuteen ilmeeseen.  Ensivaikutelma on varovaisen myönteinen, joskin mitään suuria ahaa-elämyksiä ei ainakaan tämän ensikokeilun pohjalta syntynyt.  Ehkä uudistuksen jujut paljastuvat ajan mukana.

Sanomalehtiin kohdistuvat muutosvoimat ovat vasta nyt pääsemässä vauhtiin

120 vuotta on pitkä aika.  Maailma on muuttunut perusteellisesti sinä aikana kun Hesari on ollut olemassa.  Sanomalehtien näkökulmasta suurimmat muutokset ajoittuvat kuitenkin viimeksi kuluneelle vuosikymmenelle.  Vielä vuonna 1999 sanomalehtien tulevaisuus näytti melko turvalliselta, vaikka internet jo osoittikin merkkejä kyvystään sekoittaa myös uutisviestinnän pelikenttää.  Sisällön ilmaisuuden merkitys nousi puheenaiheeksi jo tuolloin.

Sosiaalisen median nousu on käynnistänyt seuraavan, edellistä huomattavasti hankalammin väistettävän myräkän.  Verkosta on tullut keskusteleva ja osallistuva eikä ammattimaisesti tuotetun sisällön merkitys enää ole entisensä.  Luotettava ja päätöksentekoon vaikuttava tietolähde voi olla yksittäinen blogi tai satojen bloggaajien muodostama yhteisö.  Tähän uuteen ilmiöön on vaikea löytää vastalääkettä tavanomaisen median keinoilla, kun journalismin laatukaan ei oikein enää riitä aseman säilyttämiseen.

Mitä seuraavien 120 vuoden aikana sitten tapahtuu?  Säilyykö paperinen sanomalehti?

Huomioiden lähimenneisyyden muutosten rajuus ja nopeus periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua.  Ihmiset ovat luopuneet monista muistakin välttämättöminä pidetyistä asioista, kuten esimerkiksi LP-levyistä, kirjoituskoneista ja lankapuhelimesta, koska tilalle on tullut saman tarpeen paremmin hoitavia vaihtoehtoja. Toisaalta esimerkiksi kirja on säilynyt, ainakin toistaiseksi.  Onko syynä se, ettei kunnollista sähköistä kirjaa vielä ole keksitty, vai voisiko kirjalla olla samanlainen fyysinen rooli kuin sanomalehdellä? Onhan kirjan lukeminen käyttökokemuksena erilainen kuin tekstin lukeminen tietokoneen ruudulta.  Hankala paikka ennustajalle.

Entä sitten tämänaamuisen ulkoasu-uudistuksen merkitys?

Niille, jotka Hesaria lukevat, tämän aamun kaltaiset uudistukset ovat todennäköisesti merkitykseltään vähäisiä. Lehti on lehti ja se täyttää sen tehtävän, josta tilausmaksu maksetaan.  Lehden kannalta ongelmallista onkin se, että uusi ulkoasu tuskin tuo paljoa uusia lukijoita.  Ne, jotka eivät ole lehden lukijoiksi syntyneet, eivät kovin helpolla enää mukaan hyppää.

Joka tapauksessa: Onnea 120-vuotiaalle!
———————————————
Mitä mieltä olet:

Säilyykö paperinen sanomalehti?  Tai kuinka kauan se säilyy??

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

3 tapaa käyttää ilmaista sisältöä markkinoinnissa

Digitaalisen maailman markkinoinnissa tärkein markkinointiväline on ilmaiseksi jaettava sisältö, jonka avulla asiakkaiden huomio voidaan ansaita. Ilmainen sisältö ei ole pelkästään markkinointikikka, sillä etevästi käytettynä ilmainen sisältö muodostaa lopulta menestyvän liiketoimintamallin kiinteän osan.  Tässä kolme tapaa käyttää ilmaista sisältöä markkinointistrategian rakentamisessa.

Pikkusormen antaminen

Potentiaaliset ostajat saadaan usein kiinnostumaan ja vakuuttumaan tuotteen laadusta antamalla heille ilmaiseksi tilaisuus kokeilla sitä.  Tätä strategiaa ovat fyysisessä maailmassa käyttäneet esimerkiksi torimyyjät hyvällä menestyksellä myydessään vaikkapa mansikoita.  Digitaalisessa maailmassa mansikan voi korvata ilmainen kokeiluversio tai ilmaiseksi tarjottava “perusmalli”, jota sitten voi ruokahalun kasvaessa täydentää erilaisilla maksullisilla lisäpalveluilla.  Tämän blogin alustana toimiva WordPress on esimerkki jälkimmäisestä, ilmaisia kokeiluversioita puolestaan tarjoavat ladattavaksi lukemattomat ohjelmistojen valmistajat.

Pikkusormi-strategia on merkittävä mahdollisuus esimerkiksi musiikin tekijöille, jotka voivat verkon avulla tavoittaa potentiaalisen yleisönsä ja tarjota ilmaisia näytteitä tutustuttavaksi.

Ansainta varsinaisen sisällön ulkopuolisista tekijöistä

Joskus menestyvä liiketoimintamalli voi syntyä varsinaisen sisällön ulkopuolisten tekijöiden varaan.  Musiikin tekijät voivat varsinaisen sisällön – musiikin – lisäksi tarjota yleisölleen ostettavaksi erilaisia oheistuotteita, sekä fyysisiä että sähköisiä. Sanomalehdet miettivät parhaillaan keinoja säilyttää ansaintansa lukijoiden vähentäessä painetun lehden käyttöä, samalla tiedostaen kuinka vaikeaa ihmiset on saada maksamaan perusuutistarjonnasta. Fyysisessä maailmassa sanomalehdet ovat ansainneet rahaa sekä varsinaisen sisällön että mainostilan myynnillä.  Digitaalisessa maailmassa mainonta ei tule tuottamaan niin merkittävää tulovirtaa, että se riittäisi varmistamaan lehden journalistisen tason säilymisen. Yksi ratkaisu voi löytyä ansainnan rakentamisesta tavanomaista uutistarjontaa täydentävien maksullisten sisältöjen ja palveluiden varaan.

Osaamisen jakaminen

Myös muut organisaatiot kuin suoranaisesti sisältöön perustuvaa liiketoimintaa harjoittavat yritykset voivat hyödyntää ilmaista sisältöä markkinoinnissa. Monissa organisaatioissa on valtavasti osaamista ja näkemystä, jota voidaan hyödyntää asiakkaita kouluttavan tai viihdyttävän sisällön tuottamisessa. Jakamalla tätä tietoa ilmaiseksi internetin avulla voidaan saavuttaa mielipidejohtajuus jollakin tietyllä aihealueella ja samalla brändätä kyseinen organisaatio tehokkaasti.  Ilmainen sisältö toimii tällöin keinona rakentaa asiakassuhteita jo ennen kuin ensimmäistäkään puheyhteyttä on muodostunut tai edes yhtään sähköpostiviestiä on kulkenut markkinoijan asiakkaan ja markkinoijan välillä.

Osaamisen jakaminen on merkittävä mahdollisuus monille organisaatioille, riippumatta siitä toimitaanko yritys- vai kuluttajamarkkinalla tai siitä onko kyseessä liikeyritys vai voittoa tavoittelematon organisaatio.

Lue myös nämä:

Mitä yhteyttä on suusi hyvinvoinnilla ja toimivalla seksielämällä – ilmainen e-kirja markkinointivälineenä

Pitäisikö tarjoamasi ilmainen sisältö olla portin takana?

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Mitä eroa on suoramarkkinointikirjeellä ja roskapostilla?

Suoramarkkinointikirjeellä ja roskapostilla on yksi merkittävä ero – arvaatko mikä?

Vastaus lyhykäisyydessään:

Suoramarkkinointikirjeitä ovat ne upeista tuotteista ja palveluista kertovat, huikeilla eduilla ja tarjouksilla varustetut kirjeet, joita markkinoijana työpäiväsi aikana suunnittelet ja sitten lähetät postituslistallasi oleviin osoitteisiin.

Roskapostia puolestaan ovat ne tilaamatta saapuneet, selkeästi jotain mainospostia sisältävät kirjekuoret, joita postilaatikkosi on pullollaan kun illalla töistä tullessasi avaat sen.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Rotat valtasivat pikaruokalan – miten digitaalinen maailma mutkistaa yritysten maineen hallintaa

Yöllinen ohikulkija havaitsi Taco Bell – ketjun pikaruokalassa rottia.  Tarina päätyi aamun tv-uutisiin ja levisi YouTuben kautta muutamassa tunnissa ympäri maailman.  Ravintolaketjun vastaus tuli digitaalisen maailman vaatimuksiin nähden liian myöhään ja väärällä äänensävyllä.

Rottaepisodi syntyi New Yorkin Greenwich Villagessa sijaitsevan Taco Bell – ketjun ravintolan osoittauduttua rottien yölliseksi temmellyskentäksi.  Ohikulkija kiinnitti huomiota ravintolan sisätiloissa liikkuviin pieniin hahmoihin ja ällistyksekseen havaitsi paikan kuhisevan rottia.  Paikalle hälytettiin paikallisen NBC-TV:n kameramies ja “Rottatouille” päätyi aamun tv-uutisiin.  Ravintolaketjun kannalta onnettomuutta lisäsi se, että uutispätkä siirtyi välittömästi myös YouTubeen, josta monet muut televisioyhtiöt nappasivat uutisen omiin lähetyksiinsä.  Muutamassa tunnissa rottajuttu levisi laajan yleisön tietoisuuteen Yhdysvalloissa ja sai laajalti huomiota internetin kautta myös muualla maailmassa.

Taco Bell – ketjun omistava Yum Brands julkaisi virallisen vastineensa noin seitsemän tunnin kuluttua NBC-TV:n aamun uutisista.  Kyseessä oli todellakin “virallinen” vastine, sillä tiedote sisälsi pelkkiä ympäripyöreitä latteuksia ja se julkaistiin pelkästään yhtiön nimissä.  Yksikään yhtiön johtaja ei siis halunnut henkilöityä tiedotteen julkaisijaksi.

Tapaus vahingoitti Yum Brandsin mainetta ja johti sen osakekurssin pitkäaikaiseen ja tuntuvaan (noin 9 prosentin) laskuun.  Vahingon laajuuteen vaikutti ensiksikin vastauksen antamiseen kulunut aika, joka oli digitaalisen maailman vaatimuksiin nähden aivan liian pitkä, ja toisaalta annetun vastauksen sisältö ja äänensävy.

Miten vastaavat iskut voisi välttää?

Digitaalisessa maailmassa tieto liikkuu nopeudella, johon tavanomaisen PR:n ja tiedottamisen vauhti ei riitä. Mikäli tapahtuu jotain sellaista mihin yritykseltä odotetaan kannanottoa, on vastauksen tultava viipymättä.  Kun kyseessä on mahdollinen asiakkaisiin liittyvä terveysriski, puoli päivää on liikaa.

Toinen huomioitava asia liittyy läpinäkyvyyden periaatteeseen ja sen huomioimiseen tiedottamisessa.  Digitaalinen maailma on luonteeltaan läpinäkyvä ja pitkämuistinen. Jos moka sattuu kohdalle, on järkevintä ensin myöntää avoimesti tapahtuneet virheet ja sen jälkeen keskittyä kuvaamaan niiden korjaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, niiden etenemistä ja tuloksia.  Ylimieliset tai ympäripyöreät julkilausumat eivät korjaa mainetta, ne voivat pahentaa vahinkoa kuten Taco Bellin rottajupakassa kävi.

Jotta mahdolliset alkavat tulipalot voi sammuttaa ajoissa, on niistä saatava nopeasti tietoa.  Digitaalisessa maailmassa avuksi voi olla esimerkiksi Google Alerts (www.google.fi/alerts), joka voidaan virittää tarkkailemaan internetissä julkaistavaa sisältöä ja ilmoittamaan esimerkiksi uusista internet-sivuista, blogiartikkeleista ja videoista.  Halutessaan hälytyksen voi saada jopa välittömästi Googlen havaittua verkossa uutta sisältöä.

Maineen hallinta digitaalisessa maailmassa

Digitaalisen maailman nopeus ja läpinäkyvyys, yhdistettynä yleisesti kasvavaan kestävän kehityksen periaatteiden arvostukseen, asettavat yritysten PR-toiminnolle haasteita. Maineen hallinta digitaalisessa maailmassa edellyttää paitsi aikakäsitteen tarkistusta, myös organisaation moraalisen tarkoituksen syvällistä ymmärtämistä ja tämän ymmärryksen siirtämistä kaikkeen ympäröivän maailman kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Digitaalisessa maailmassa maineensa säilyttävät parhaiten organisaatiot, joiden tapa hoitaa asiat asiakkaiden, työntekijöiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa perustuu kestäviin arvoihin ja niiden mukaan elämiseen.

Artikkelin lähteenä on käytetty Larry Weberin uutta teosta Sticks & Stones – How Digital Business Reputations Are Created Over Time and Lost in a Click, jota suosittelen lämpimästi kaikille organisaation maineen hallinnan ja PR:n tulevaisuudesta kiinnostuneille.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

LO ja mitä sen jälkeen tapahtui

Internetin syntyyn johtanut Arpanet-verkko käynnistyi koeviestin lähettämisellä 29.10.1969.  Kirjaimet L ja O muodostivat ensimmäisen Arpanet-verkossa välitetyn viestin.  Tarkoitus oli lähettää myös kolmas kirjain, G, mutta sitä ennen verkko jo kaatui. Paljon on tapahtunut tuon päivän jälkeen ja paljon tulee vielä tapahtumaan.

Keski-ikään ehtinyt internet on kuluneiden 40 vuoden aikana muuttanut maailmaa monella tavalla, eikä muutoksille ole näkyvissä loppua.

Kaupankäynti ja liiketoimintamallit

Ennen internetin aikaa maailma oli suurten yritysten ja monenlaisten välikäsien hallitsema kaupankäynnin areena.  Internet on avannut globaalit markkinat myös pienille yrityksille ja tehnyt mahdolliseksi ansaita rahaa pienten kohderyhmien tarpeisiin suunnatuilla tuotteilla ja vähentänyt kaupankäynnin välikäsien merkitystä. Monet  yritykset ovat sopeuttaneet liiketoimintamalliaan ja tuotteitaan säilyttääkseen kilpailuetunsa.  Lisäksi internetin aikakausi on synnyttänyt kokonaan uudenlaisia liiketoimintamalleja ja niiden toteuttamiseen kykeneviä organisaatioita.

Viestintä

Ennen internetin aikaa ihmisten välinen kaukoviestintä perustui kirjeisiin ja puhelimeen.  Nyt olemme siirtäneet huomattavan osan henkilökohtaisesta viestinnästämme sähköpostiin ja pikaviestipalveluihin.

Pankki

Ennen internetin aikaa pankkiasiat hoidettiin konttorissa ja laskut lähetettiin kirjeinä maksupalveluun.  No, tiedämme kyllä miten pankkiasiat tänään hoidetaan.

Musiikki

Ennen internetin aikaa musiikkia julkaistiin ja käytettiin LP-levyiltä ja sittemmin CD-levyiltä.  Nyt musiikkia ladataan tai kuunnellaan suoraan verkosta.

Video

Ennen internetin aikaa video oli Hollywoodin ja television väline.  Omien videoiden tuottaminen ja julkaiseminen suurten yleisöjen nähtäväksi oli vain pienen piirin mahdollisuus.  Nyt kuka tahansa voi tuottaa ja julkaista videon ja saada sille kymmenien miljoonien ihmisten yleisön.

Radio

Ennen internetin aikaa radio oli yksisuuntainen media, joka lähetti ohjelmaa ennalta sovitun aikataulun mukaan.  Nyt radio-ohjelmia voidaan tuottaa ja julkaista siten, että ne ovat milloin tahansa kuunneltavissa tai ladattavissa myöhemmin kuunneltaviksi.

Yhteisökäyttäytyminen

Ennen internetin aikaa yhteisöjen muodostaminen ja tehokas ylläpitäminen edellytti, että sen jäsenet asuivat fyysisesti lähellä toisiaan.  Nyt yhteisö voi koostua lukemattomista jäsenistä, jotka eivät ehkä koskaan fyysisesti tapaa toisiaan.  Silti yhteisö voi toimia tehokkaasti ja tuottaa jäsenilleen merkittävää arvoa.

Kustannustoiminta ja media

Ennen internetin aikaa tiedonvälitystä hallitsivat kustannus- ja mediayhtiöt ja niiden tuottama sisältö.  Nyt kuka tahansa voi perustaa median ja saada sille merkittävän yleisön.  Yhä suurempi osa kaikesta julkaistavasta sisällöstä tuotetaan ammattimaisen kustannus- ja mediatoiminnan ulkopuolella.

Elämme kahdessa maailmassa

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Tärkein johtopäätös on se, että meitä ympäröivä maailma muodostuu tänä päivänä kahdesta erillisestä, mutta toisiinsa vaikuttavasta osamaailmasta. Fyysisen maailman lisäksi on olemassa digitaalinen maailma, jonka merkitys ihmisille on täysin verrattavissa fyysiseen maailmaan.  Ihmiset myös liikkuvat sujuvasti näiden kahden maailman välillä ja odottavat saavansa haluamiaan asioita molemmissa maailmoissa. Maailmat eivät kuitenkaan ole samanlaisia – digitaalisessa maailmassa fysiikan lait eivät ole voimassa.  Fyysisen maailman ajattelu- ja toimintamallit eivät myöskään sellaisenaan sovellu digitaaliseen maailmaan.

Yritysten on osattava toimia molemmissa maailmoissa

Vain hyvin harvat yritykset voivat tulevaisuudessa keskittyä toimimaan vain fyysisen maailman ehdoilla, unohtaen digitaalisen maailman olemassaolon. Kaikkien kooltaan merkittävien yritysten ja muiden organisaatioiden on osattava toimia molemmissa maailmoissa, sillä se on niiden asiakassuhteiden, maineen ja brändin rakentamisen kannalta välttämätöntä.  Pienille organisaatioille digitaalinen maailma on merkittävä kasvumahdollisuus.  On myös olemassa organisaatioita, joiden ei erityisesti tarvitse pohtia digitaalisen maailman erityisvaatimuksia menestyäkseen, sillä nämä organisaatiot ovat syntyneet digitaaliseen maailmaan.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.  Selvää on kuitenkin se, että seuraavat 40 vuotta tuovat mukanaan vielä monia mullistuksia ja muutoksia, nostaen monia uusia yrityksiä menestykseen ja vieden samalla auringonlaskuun monia sellaisia, jotka pohtivat muutosten käynnistämistä liian kauan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Kysyvätkö asiakkaasi sinulta toimialasuunnattuja päätoimialojesi erityisominaisuuksia?

Mitä hienompi tuote, sitä vaikeampaa siitä on tehdä selkokielistä viestintää.  Siltä ainakin tuntuu kun ulkopuolisena arvioi monien yritysten ulosantia.

Jaksan hämmästellä monien yritysten määrätietoista ja pitkäjänteistä tapaa tehdä ulkoista viestintää.  Tässä taas pari palkinnon arvoista poimintaa erään “laadukkaita ohjelmistoja ja ulkoistamisratkaisuita” tarjoavan yrityksen kotisivuilta (etusivulta):

“Toimivat ratkaisut automatisoivat ja selkeyttävät liiketoiminnan prosesseja, jolloin yrityksen resurssit voidaan keskittää ydinliiketoiminnan kehittämiseen.”

“Tarjoamme toimialasuunnattuja ratkaisuja, jotka sisältävät päätoimialojemme erityisominaisuuksia, sekä toimialariippumattomia ohjelmistoja.”

Voi veljet sentään! Ymmärtääköhän näiden kirjoittaja itsekään, mitä hän oikein haluaa sanoa?  Entä ymmärtävätkö asiakkaat?

Kenen pitäisi tämän perusteella uskoa ja mitä?

On vaikea arvioida, kenelle tällainen yritysviestinnän mambojambo on kirjoitettu.  Yhtä vaikea on määritellä, mitä tarkoitusta varten se on kirjoitettu.  Eikä tämä ole vain yhden yrityksen ongelma – esimerkkejä löytyy vaivatta lisääkin.  Erityisesti yrityksille suunnatun markkinoinnin ja viestinnän kieli on kuin jonkin salaseuran messumutinaa, joka ei ulkopuoliselle avaudu.

Haluavatko asiakkaat tällaista viestintää?

Vaikea uskoa että haluaisivat.  Asiakkaat tarvitsevat ostopäätösongelmiensa ratkaisemiseen ja muiden tietotarpeidensa täyttämiseen ymmärrettävää tietoa. Joskus tietotarpeet voivat koskea teknisiä yksityiskohtia, joskus saatavuutta, joskus käytettävyyttä, joskus jotain muuta asiakkuuteen liittyvää.  Oleellista on se, että tarjolla on hyödyllistä tietoa silloin kun sille on käyttöä.

Edellä esitetyn kaltaisen hubbabubban suurin ongelma onkin lopulta se, että siitä ei ole hyötyä kenellekään, ei missään tilanteessa.  Ja kun näin on, miten tällainen viestintä voisi edistää tavoitteidesi saavuttamista?

Miten tästä vaivasta pääsee eroon?

Kannattaa kokeilla seuraaviin kysymyksiin vastaamista ennen viestintämateriaalin kirjoittamista:

1) Kenelle tämä viesti on tarkoitettu?

2) Millaisia tietotarpeita varten?

3) Mitä haluan vastaanottajan uskovan?

4) Millaista sanastoa vastaanottaja käyttää puhuessaan tuotteistani?

Ja tietysti täytyy huomioida yksi asia: mikäli rehellinen vastaus tuohon viimeiseen on, että asiakkaat puhuvat “toimialasuunnatuista ja päätoimialan erityisominaisuuksia sisältävistä ratkaisuista, jotka mahdollistavat heidän keskittymisensä ydinliiketoimintaan”, kannattaa jatkaa vanhaan malliin.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.