Uuden vuoden myötä on aika laittaa tämä blogi jäähylle ja siirtää keskustelu uuteen, omalla sivustolla majaansa pitävään blogiin.

Uuden blogin löydät osoitteesta http://blogi.markkinointia.fi. Siellä on suurin osa tämän blogin sisällöistä.  Tästä eteenpäin kaikki uudet kirjoitukset julkaistaan pelkästään uudessa blogissa.

Jos olet tilannut blogin sähköpostilla, sinun ei erikseen tarvitse tilata uutta blogia, tilauksesi siirtyy automaattisesti uuteen blogiin. Jos olet tilannut RSS-verkkosyötteen käyttämällä vasemmassa sivupalkissa olevaa Feedburner-tilausta (otsikko Tilaa blogi RSS-lukijaan), myös tämä tilaus päivittyy automaattisesti. Mikäli olet tilannut muita RSS-syötteitä, esimerkiksi artikkeleiden kommentteja, nämä tilaukset jäävät voimaan mutta uusia päivityksiä ei enää tule. Pahoittelen mahdollista ylimääräistä vaivaa verkkosyötetilausten kanssa.

Kiitos että olet ollut mukana ja tapaamisiin uudessa blogissa!

t. Jari

Business Weekin mukaan hype sosiaalisen median ympärillä on houkutellut alalle erilaisia konsultteja, joiden toiveena on lähinnä nopea rikastuminen asiakkaiden osaamattomuuden hyödyntämisellä. Nämä gurut maalaavat asiakkaidensa taivaalle synkän tulevaisuuden pilviverhon, jonka sosiaalisen median pelastava eliksiiri häivyttää auringon edestä. Asiakkaita johdetaan usein harhaan luomalla kuva välttämättömästä mukanaolosta erilaisissa sosiaalisen median palveluissa organisaation menestyksen turvaamiseksi.

Business Week kritisoi myös sosiaalisen median konsulttien käyttämiä menestyksen mittareita. Twitter-seuraajien lukumäärä tai blogeihista löytyvien kommenttien lukumäärä kun eivät välttämättä korreloi mitenkään yrityksen myynnin tai tuloksen kanssa.

Miten sosiaaliseen mediaan tulisi suhtautua?

Sosiaalisesta mediasta todellakin puhutaan nyt paljon. Kuka sen avulla oikeasti tekee tulosta, on sitten toinen asia.

Hype on harvoin merkittävä bisnes muille kuin sen avulla itseään kauppaaville guruille. Todelliset tulokset näkyvät vasta hypen haihduttua ja hypen avulla pikavoittoja havitelleiden “asiantuntijoiden” kasvettua oikeiksi osaajiksi tai poistuttua alalta. Ja mikä tärkeintä: liiketoimintaan vaikuttavia tuloksia syntyy lopulta vasta sitä kautta, että markkinointiorganisaatioihin syntyy riittävästi sosiaalisen median osaamista.

Kokemus kasvattaa osaamista

Tarve terveen järjen käytölle ei ole kadonnut mihinkään. Myöskään bisneksen perusasiat eivät katoa mihinkään, eivät edes sosiaalisen median aikakaudella. Se, mitä nyt tarvitaan, on kokemusten hankkiminen. Siitä hyötyvät sekä asiakkaat että heitä palvelemaan pyrkivät konsultit. Kun näitä kokemuksia pystytään luomaan siten, että kukaan ei koe tulleensa huijatuksi tai maksaneensa turhasta, syntyy ajan mukana toimivia käytäntöjä. Ihmisen hankkimalla tiedolla ja osaamisella kun on yksi mielenkiintoinen ominaisuus: se ei kulu käytössä ja kierrätyksessä – se paranee.

Lue koko artikkeli sosiaalisen median käärmeöljykauppiaista Business Weekin sivuilta.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Ratkaiseeko online-mainonnan huomioarvon nostaminen markkinoinnin haasteet?

Mainostajien halu käyttää yhä näyttävämpiä display-mainoksia kertoo monestakin asiasta. Yksi on se, että internet nähdään edelleenkin vain massamediakanavana muiden joukossa. Ainakin jossain vallitsee vahva usko siihen, että jos kerran asiakkaat siirtävät huomiotaan sanomalehdistä verkkoon, mainonta pitää viedä perässä.

Miltä tällainen kehitys tuntuu asiakkaista?

Voisi olla aiheellista tarkastella online-mainonnan kehitystä myös asettumalla hetkeksi asiakkaiden näyttöruudun taakse. Miten itse asiakkaana koet ajatuksen netissä kohtaamasi mainonnan määrän lisääntymisestä ja huomioarvon – siis ruudulta viedyn pinta-alan ja ohittamisen vaikeuden – kasvamisesta?

Kuinka paljon online-mainonnan huomioarvoa enää voidaan nostaa ilman että asiakkaat menettävät malttinsa kokonaan? Sanomalehdessä olevia koko sivun mainoksia tulee ohitettua joka päivä sujuvasti ilman minkäänlaista ärsytysvaikutusta, mutta entäpä eteesi pyytämättä ja yllätyksenä tunkeva nettimainos, joka estää pääsysi sinne minne olet menossa? Asiakaslähtöisyys ei ole ihan ensimmäinen mieleen tuleva sana.

Internet ei ole sanomalehti

Sanomalehdessä olevat turhat mainokset voi jättää huomioimatta, koska jo ihmisen valikoiva havainnointi auttaa torjumaan tarpeetonta viestintää. Internetissä mainos todella on siinä ja sen ohittaminen nopeasti vaatii netin käyttäjän omia toimenpiteitä. Lisäksi nykymuotoisen mainonnan kohdistaminen internetissä on netin luonne huomioiden hyvin puutteellista. Mainonnalla saavutetaan varmasti oikeitakin ostajia, mutta samalla ärsytetään melkoista joukkoa ihmisiä, joille mainokset eivät merkitse mitään. Mitä seuraa jos tätä meininkiä vielä lisätään nykyisestä? En usko, että mainostajien tavoitteiden saavuttaminen ainakaan helpottuu.

Kohdistamisen parantaminen lieventäisi ongelmaa

Mainonta voi myös netissä antaa ostajalle sitä, mitä hän haluaa. Mutta vain silloin, kun se osuu oikeaan ihmiseen ja oikeaan aikaan. Kohdistaminen onkin ehkä online-mainonnassa vielä suurempi ongelma kuin mainoksen koko. Mainostajien tulisi vaatia medialta parempaa kohdistamista, jolloin sekä mainonnan tuottamat positiiviset tulokset, että negatiiviset sivuvaikutukset pienenisivät.

Netissäkin tehtynä mainonta tulee joka tapauksessa olemaan vain mainontaa.  Ja ainakin tämän hetkisen tiedon pohjalta mainonta toimii parhaiten siellä, missä se on syntynytkin – massamediassa. Mainonnan tekijällä onkin netissä käsissään hankalasti ratkaistava yhtälö: pieni ja siisti jää huomaamatta, suuri ja näyttävä ärsyttää. Sanomalehdessä näistä toteutuu useimmiten vain tuo ensimmäinen.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Erityisen mielenkiintoinen on videon kohta 3/6 jossa Jungner toteaa, että se aika, jolloin huomion sai huutamalla mediassa, alkaa olla ohi. Huutamista tehokkaampi tapa saada huomiota on “aito kuiskaus.”  Se on hyvin sanottu.

Mitä mieltä sinä olet?

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Osuipa korviin tänään hieman yllättävä esimerkki, joka vahvistaa edellistä väittämää. Presidentin tämän vuoden itsenäisyyspäivävastaanoton juhlapöytään on nimittäin etsitty – ja löydetty – ruokavinkkejä hakukoneen avulla! Näin kertoi Radio Suomen toimittajalle linnan keittiömestari Pipsa Heismaa. Yksi juhlan teemoista oli vuosi 1809 ja tähän aiheeseen liittyviä tietoja ja ideoita Heismaa etsi Googlesta yhdessä kollegansa, hovimestari Teemu Mykkäsen kanssa.

Kaksi ajatusta edellisen pohjalta: a) hakukoneet ovat merkittävä väline tavoittaa ongelmaansa ratkaisua etsivä asiakas – myös niin sanotuilla B-to-B-markkinoilla ja b) hakukoneesta ei sinällään ole hyötyä ostajalle tai myyjälle – myyjän on ensiksi julkaistava internetissä sellaista tietoa, joka liittyy siihen ongelmaan, johon asiakkaat haluaisivat löytää ratkaisun. Vasta sitten hakukone voi yhdistää tiedon etsijän ja sen tarjoajan.

Minkä ongelman sinä voit ratkaista? Kuinka paljon tähän ongelmaan ja sen ratkaisemiseen liittyvää tietoa olet julkaissut internetissä? Kuinka helposti nämä tiedot löytyvät hakukoneista?

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Maailmalta löytyy tästä markkinointitavasta jo lukemattomia hyviä esimerkkejä – siis muitakin kuin konsultteja. Tähän joukkoon on nyt ilahduttavasti liittynyt myös kotimainen Postiviidakko omalla Sähköpostimarkkinoijan käsikirjallaan. Selkeältä saapumissivulta löytyy lyhyt “kuulustelulomake” ja latauspainike, jota painamalla saa yli 4o sivua asiaa sähköpostimarkkinoinnista. En ole kuullut viimeisiä lukuja mutta ainakin alku oli hyvin vauhdikas ja opasta ladattiin vilkkaasti.

Sähköpostimarkkinoijan käsikirjan kirjoittajat antavat osaamisensa ilmaiseksi ja toivovat vastapalvelukseksi saavansa palautetta työnsä laadusta. Todennäköisesti he esittävät toivomuksen kasvattaakseen omaa osaamistaan ja ehkä myös voidakseen myöhemmin tarjota uuden, entistä perusteellisemman käsikirjan.

Jutta käsittelee myös tätä aihetta omassa blogissaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Maailman suosituin sosiaalisen median palvelu, Facebook, ilmoitti hiljattain saavuttaneensa 350 miljoonan käyttäjän rajan. Vuoden 2008 lopussa käyttäjiä oli noin 100 miljoonaa, joten viimeksi kuluneen vuoden aikana uusia käyttäjiä on tullut noin 250 miljoonaa.

Maslow’n tarvehierarkia ja sosiaalinen media

Sosiaalisen median huikea kasvu on lopulta melko helppo ymmärtää. Ihmisen tarve pitää yhteyttä toisiin kun on ihmisen tarpeista voimakkain heti välittömän henkiin jäämisen ja turvallisuuden tarpeen jälkeen. Arvostuksen saaminen, arvovallan kokeminen ja itsensä toteuttaminen ovat mahdollisia vain olemalla ensin yhteydessä toisiin ihmisiin.

Sosiaalinen media on seuraava kännykkä

Sosiaalinen media kasvaa, koska se tarjoaa ihmisille keinon luoda ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin, vaikuttaa ja ilmaista itseään. Facebook tai mikä tahansa muu yritys voi tulla ostetuksi tai kaatua, mutta ihmiset eivät enää luovu sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media tulee olemaan yhtä kiinteä osa ihmisten arkipäivää kuin kännykkä on nyt.

Sosiaalisen median kasvu onkin merkittävä kysymys esimerkiksi juuri Nokialle, jonka liiketoiminta on tähän asti suurelta osin perustunut kahden ihmisen väliseen puheeseen ja rajalliselle vastaanottajajoukolle välitettäviin tekstiviesteihin. Ihmisten tarve pitää yhteyttä laajempiin yhteisöihin tulee jatkossa olemaan merkittävä erilaisten päätelaitteiden kysyntään vaikuttava tekijä. Kännykkävalmistaja, joka hallitsee sosiaalisen median, tulee tuskin häviämään kilpailussa ainakaan väärin valitun asiakastarpeen takia.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Yrityksillä ja muilla organisaatioilla, ainakin isoilla, on markkinointiosasto, joka suunnittelee ja toteuttaa markkinointia. Markkinoinnin tehtävänä on edistää tuotteiden ja palveluiden myyntiä ja rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa. Markkinointiosastolla on omat tavoitteet ja budjetti.

Isoilla organisaatioilla on myös tiedotus- tai viestintäosasto. Tiedottamisen tavoitteena on saada joukkotiedotusvälineet julkaisemaan osia organisaation tarinasta ja tällä tavoin edistää tuotteiden ja palveluiden myyntiä sekä rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa.

Mihin tätä lokerointia enää tarvitaan?

Digitaalinen maailma on romuttamassa vanhanaikaisen markkinoinnin ja tiedottamisen lokeroinnin. Kun huomattava osa tiedon julkaisemisesta ja käytöstä tapahtuu internetissä, sama sisältö voidaan mieltää joko tiedottamiseksi tai markkinoinniksi, riippuen käyttöyhteydestä ja vastaanottajan tarpeesta. Tiedottamisen ja markkinoinnin sulautumista edistää myös se, että mainonta ei ole markkinoinnin tehokkain väline internetissä. Lisäksi digitaalisen maailman luonne ja nopeus pakottavat organisaatiot siirtämään tiedottamisen ja PR:n painopistettä tiedotteista ja muista vanhoista keinoista vuorovaikutuksen mahdollistaviin välineisiin, kuten blogeihin.

Vanhoja lokero-organisaatioita ei tulevaisuudessa enää tarvita, sillä markkinointi ja tiedottaminen sulautuvat sisällön tuotannoksi, jolla on yksi tarkoitus: edistää organisaation tuotteiden ja palveluiden myyntiä ja rakentaa oikeanlaista mielikuvaa halutun kohdeyleisön keskuudessa.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Millaisia sitten ovat digitaalisen maailman markkinointivälineet?

Digitaalisen maailman olosuhteisiin soveltuvia markkinointivälineitä ovat:

• Aktiiviset ja vuorovaikutteiset internet-toimipaikat
• Asiakkaiden tarpeisiin vastaavat sisällöt – internet-sivut, blogiartikkelit, videot, valokuvat, presentaatiot, podcastit ym.
• Blogit, jotka toimivat sisällön julkaisun ja keskustelun välineinä
• RSS ja sähköposti tilattavan sisällön tarjoamisessa
• Hakukoneoptimointi
• Optimoidut tiedotteet
• Sosiaalinen media

Näitä välineitä yhdistelemällä voidaan rakentaa digitaalisessa maailmassa tuloksia tekevä markkinointi- ja PR-koneisto.

Miksi edellä mainitut markkinointivälineet sitten toimivat digitaalisessa maailmassa?

Selitys on se, että näitä välineitä ei tarvitse väkisin siirtää ympäristöön, johon niitä ei ole tarkoitettu. Ne ovat syntyneet digitaaliseen maailmaan.

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.

Heti aluksi todettakoon se, että minun ikäiselleni sanomalehden lukeminen aamuisin on luonteva ja tarpeellinen rutiini.  Olen siis jo tänään perehtynyt Helsingin Sanomien uuteen ilmeeseen.  Ensivaikutelma on varovaisen myönteinen, joskin mitään suuria ahaa-elämyksiä ei ainakaan tämän ensikokeilun pohjalta syntynyt.  Ehkä uudistuksen jujut paljastuvat ajan mukana.

Sanomalehtiin kohdistuvat muutosvoimat ovat vasta nyt pääsemässä vauhtiin

120 vuotta on pitkä aika.  Maailma on muuttunut perusteellisesti sinä aikana kun Hesari on ollut olemassa.  Sanomalehtien näkökulmasta suurimmat muutokset ajoittuvat kuitenkin viimeksi kuluneelle vuosikymmenelle.  Vielä vuonna 1999 sanomalehtien tulevaisuus näytti melko turvalliselta, vaikka internet jo osoittikin merkkejä kyvystään sekoittaa myös uutisviestinnän pelikenttää.  Sisällön ilmaisuuden merkitys nousi puheenaiheeksi jo tuolloin.

Sosiaalisen median nousu on käynnistänyt seuraavan, edellistä huomattavasti hankalammin väistettävän myräkän.  Verkosta on tullut keskusteleva ja osallistuva eikä ammattimaisesti tuotetun sisällön merkitys enää ole entisensä.  Luotettava ja päätöksentekoon vaikuttava tietolähde voi olla yksittäinen blogi tai satojen bloggaajien muodostama yhteisö.  Tähän uuteen ilmiöön on vaikea löytää vastalääkettä tavanomaisen median keinoilla, kun journalismin laatukaan ei oikein enää riitä aseman säilyttämiseen.

Mitä seuraavien 120 vuoden aikana sitten tapahtuu?  Säilyykö paperinen sanomalehti?

Huomioiden lähimenneisyyden muutosten rajuus ja nopeus periaatteessa mitä tahansa voi tapahtua.  Ihmiset ovat luopuneet monista muistakin välttämättöminä pidetyistä asioista, kuten esimerkiksi LP-levyistä, kirjoituskoneista ja lankapuhelimesta, koska tilalle on tullut saman tarpeen paremmin hoitavia vaihtoehtoja. Toisaalta esimerkiksi kirja on säilynyt, ainakin toistaiseksi.  Onko syynä se, ettei kunnollista sähköistä kirjaa vielä ole keksitty, vai voisiko kirjalla olla samanlainen fyysinen rooli kuin sanomalehdellä? Onhan kirjan lukeminen käyttökokemuksena erilainen kuin tekstin lukeminen tietokoneen ruudulta.  Hankala paikka ennustajalle.

Entä sitten tämänaamuisen ulkoasu-uudistuksen merkitys?

Niille, jotka Hesaria lukevat, tämän aamun kaltaiset uudistukset ovat todennäköisesti merkitykseltään vähäisiä. Lehti on lehti ja se täyttää sen tehtävän, josta tilausmaksu maksetaan.  Lehden kannalta ongelmallista onkin se, että uusi ulkoasu tuskin tuo paljoa uusia lukijoita.  Ne, jotka eivät ole lehden lukijoiksi syntyneet, eivät kovin helpolla enää mukaan hyppää.

Joka tapauksessa: Onnea 120-vuotiaalle!
———————————————
Mitä mieltä olet:

Säilyykö paperinen sanomalehti?  Tai kuinka kauan se säilyy??

Tallenna artikkeli kirjanmerkkinä tai jaa edelleen. Napsauta ensin artikkelin otsikkoa. Paina sen jälkeen alla olevaa Share-painiketta ja valitse haluamasi palvelu.